Järjestin Instagram-tililläni äänestyksen, kummasta kirjasta kirjoittaisin seuraavaksi: Hanna Weseliuksen Nimetön: Nanette Kottaraisen muotokuva vai Gabrielle Zevinin Tomorrow, and Tomorrow, and Tomorrow. Tilanne eli, ilmassa oli suuren penkkiurheilujuhlan tuntua. Kuitenkin sen 24 tunnin jälkeen, jolloin Instan tarinassa kyselyihin on mahdollista äänestää, voittajaksi tiensä täpärästi 54 prosentin äänienemmistöllä selvitti Tomorrow, and Tomorrow, […]
Vuosiarkistot: 2023
30 artikkelia
Olen ollut maanantai-illasta lähtien nuhassa ja vähän kuumeessakin, flunssassa siis. Kolme päivää meni pääosin sohvalla, mikä oli itse asiassa yllättävän ok. Muistui mieleeni ajat joidenkin vuosien takaa, jolloin uuvuin. Silitin koiraa, tuijotin kattoon ja ikkunasta, luin paljon. Silloin ja nyt. Eroa tässä toki silloiseen oli mielialani sekä voimakas ymmärrys siitä, […]
Syksy on nyt parhaimmillaan. Tai kohta se on, kun on oikeasti myös viileää. Ja ruskaa. Mutta juuri nyt metsänpohja tarjoilee parastaan, sieniä. Upeita möllyköitä nousee sinne tänne, työntyy rahkasammaleen läpi, kurkistaa ontoksi lahonneen kannon sisältä. Rehellisesti olen sienestänyt tänä syksynä vain kerran. Eilen otin muovipussin mukaan Luumun kanssa kävelylle, sillä […]
Haikeaa on. Kuin koulut olisivat alkaneet keskellä kesää, vaikka sade ropsiikin tuon tuosta peltikattoon, noroaa räystäiltä ja kiemurtelee tulvina pitkäksi venahtaneella sammalnurmella. Tuuli riepoo, vetää paljaat kesävarpaat kippuraan lautalattialla ja saa haikailemaan villasukkien perään, käden tapailemaan tuikkulaatikkoa kohti. Puna pikkuhiljaa pyöristyvien omenoiden poskilla kuiskailee jo lähestyvistä piiraista, vadelmien aika on […]
Tuntuu vaikealta kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Tuntuu vaikealta kirjoittaa siitä kuulostamatta tuomiopäivän kellonsoittajalta, pessimismiin vaipuneelta ituhipiltä tai hurskastelevalta jeesustelijalta, sillä siltä minusta tuntuu, kun ajattelen ilmastonmuutosta. Tunnen olevani tuomiopäivän kellonsoittaja ja pessimismiin vaipunut ituhippi. Mutta kaikkein eniten tunnen olevani tekopyhä jeesustelija. Kyse on siitä, että kun tietää niin paljon, sitä vähän uppoaa […]
Olen tehnyt viime viikot niin paljon töitä, etten ole jaksanut pakata telttailu ja tai patikkakamppeita sen vertaa, että olisi edes piipahtanut yöpymässä luonnossa. Masentavaa, ja olen ollut asiasta vähän kiukkuinenkin. Vihainen, jos nyt ihan suoraan sanon. Itselleni tietenkin. Töilleni totta kai. Vaikka ansainnan näkökulmasta töitä on toisinaan paiskittava ja jestas […]
Huh! Mitä tapahtui? Olen istunut tietokoneella hikoillen töiden äärellä viimeiset en muista kolme vai kuusi viikkoa. Ja kun lopulta työaikatauluni näyttää siltä miltä se yleensäkin näyttää (tyhjältä), mitä teen? Istun ensimmäisen aivovapaapäiväni tietokoneella työhuoneessani. Myönnän tosin että päivän ensimmäiset tunnit lekottelin terassilla Minna Rytisalon nerokkaan Jenny Hillin kanssa kukkakärpästen meditatiivista […]
Hei heinäkuu! Meillä on lapsen kanssa yhteistä kesää hänen Lapin-reissunsa ja muiden kesälaidunhumputtelujensa jälkeen nyt viikko takana. Oman yrittäjyyteni yhdistäminen kotona lomailevan melkein kakkosluokkalaisen (tähänkin iso kysymysmerkki ja huutomerkki ja oliko niitä muitakin hämmästystä ja epäuskoa ilmaisevia välimerkkejä?!) kesälomailuun on toisinaan haasteellista, mutta työmääräni sekä työskentelyaikani joustavuuden ansiosta kysymys on […]
Lapsi lähti isovanhempiensa kanssa Lappiin, ja poikkeuksellisesti vietänkin lapsetonta kesäpätkääni heti kesäkuun tursahdettua vehreimmilleen. Ehkä hiukan katkeransuloisesti, paradoksaalisesti, hetkellisestä lapsettomuudestani toisaalta iloiten, toisaalta siinä rimpuillen kuulen juuri parhaillaan, kuinka jäätelöauto houkuttelee melodiallaan aurinkoisesta kelistä nauttivia pakastealtaidensa ääreen. Jäätelöauton jahtaaminen livekarttaa netistä seuraamalla on ollut yksiä hauskimpia yhteisiä kesäpuuhiamme, muistan. Ja […]
Eilisen joogaharjoitukseni aikana kuulin ikkunan takaa määrätietoista sirkutusta. Kyllähän lintujen äänet kantautuvat sisään vähän väliä vaikkeivät räppänät auki olekaan, mutta niihin tottuu, ei niitä rekisteröi. Tämä ääni kuitenkin havahdutti, se oli keskeytymättömyydessään niin vaativa. Meidän makuu- kautta harrastehuoneen kulmasta on ikkunat kahteen suuntaan, näkymät okei naapuriin mutta näin kesän kynnyksellä […]